Tartuntatautilaki edellyttää rokotusten ottamista myös asiakas- ja potilastiloissa työskenteleviltä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalta, jos he ovat tekemisissä potilaiden kanssa, jotka ovat erityisen herkkiä tartuntatautien seuraamuksille.

Vuonna 2017 tuli voimaan uusi tartuntalaki, ja lain rokotussuojaa koskeva 48 § tuli voimaan viime vuoden maaliskuussa. Nyt voimassa oleva tartuntatautilaki edellyttää rokotuksia hoitohenkilökunnan lisäksi myös asiakas- ja potilastiloissa työskentelevä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalta, jos he ovat tekemisissä tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiiden potilaiden kanssa. Tällaisia ovat muun muassa:

–  potilaat, joiden puolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia
–  alle yksivuotiaat
–  65 vuotta täyttäneet
–  raskaana olevat

Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.  Asiakas- ja potilastiloilla tarkoitetaan asiakas- ja potilashuoneita, sairaankuljetuksessa käytettäviä kulkuneuvoja sekä näihin verrattavia tiloja esimerkiksi odotus- ja käytävätiloja. Tartuntatautiriskin arvio on lääketieteellinen ja toimipistekohtainen eli työnantajan pitäisi ammattilaisten avulla määritellä rokotussuojan edellyttävät tilat.

Rokotus vapaaehtoinen mutta suositeltava

Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista, eikä ketään voi siihen pakottaa. Lain mukaan työnantaja saa kuitenkin vain erityisestä syystä käyttää näissä asiakastiloissa työntekijää, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Erityinen syy on esimerkiksi se, että työntekijän oma terveydentila estää rokotuksen ottamisen.  Työnantaja hankkii selvityksen vaadittavasta rokotussuojasta työntekijältä itseltään. Työnantajan tulee kertoa työntekijöille, minkälainen suoja kussakin työpisteessä on tarpeen. Työnantajan tulee myös osata perustella työntekijöille, miksi toimipisteessä edellytetään pykälän 48 mukaista suojaa. Työnantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon, minkälaista suojaa kussakin toimintayksikössä edellytetään. Työterveyshuolto arvioi, soveltuuko työntekijä työskentelemään rokotussuojan vaativissa tiloissa.  Työntekijä toimittaa itse soveltuvuuden arvioinnin tuloksen työnantajalle. Suullinen ilmoitus riittää. Työnantajan tulee kustantaa työntekijöille sellaiset tarpeelliset rokotukset, jotka eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, esimerkiksi aikuisten vesirokkorokotus.

Jos työntekijä kieltäytyy rokotuksesta ilman erityistä syytä, työnantajan on mahdollisuuksien mukaan tarjottava muuta työtä. Jos muuta työtä ei voida järjestää, on keskusteltava muista vaihtoehdoista ja ratkaistava asia tapauskohtaisesti. Tilanne voinee ääritapauksessa johtaa jopa työsuhteen päättämiseen, vaikka oikeuskäytäntöä tällaisista tapauksista ei vielä ole. Apulaisoikeusasiamies on kuitenkin ratkaisussaan katsonut, ettei rokottamattomuus sinällään voi olla varoituksen peruste.

Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Saara Arola, p. 09 6132 3233, saara.arola@erto.fi

Tutustu monipuolisiin palveluihimme ja toimintaamme

Syyskokouksessa Oulussa YSTEAn hallitukseen valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Raija Similä Oulusta sekä erovuoroisten tilalle uudet jäsenet.

Toimihenkilöliitto ERTOn mielestä hallituksen ajaman irtisanomislain perustelut eivät toimi. Lisäksi hallituksen esittämä karenssin lyhentäminen on ongelmallinen. ERTO ehdottaakin, että koko karenssijärjestelmä uudistetaan.

Työntekijän henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta säädetään laissa yksityisyyden suojasta työelämässä. Lakia on muutettu vuonna 2019 vastaamaan paremmin EU:n tietosuoja-asetuksen määräyksiä. Laki sisältää säädökset koskien työntekijöiden valvontaa, työnantajan oikeutta avata viestejä työnte...