Tiedote 31.10.2019

Asumiskustannusten voimakas nousu Suomen suurimmissa kaupungeissa estää työvoiman liikkuvuutta yhä selvemmin. Esimerkiksi Helsingin vapaarahoitteisten asuntojen neliöhinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2005 – 2018 yli 70 prosenttia, kun samassa ajassa ansiotaso nousi alle 40 ja yleinen inflaatio oli noin 20 prosenttia.

STTK:n tuoreessa kyselyssä 38 prosenttia vastaajista kertoo asumiskustannustensa tuottavan jatkuvaa huolta. Pääkaupunkiseudulla jopa 43 prosenttia kokee näin. Yli kolmannes vastaajista kertoo esimerkiksi tinkineensä ruoasta ja hyvinvointipalveluista asumiskustannusten takia ainakin muutaman kerran vuodessa.

– Pitkään jatkunut maltillinen palkkapolitiikka yhdistettynä kasvukeskusten asuntojen selvään kallistumiseen vaikeuttaa monien työntekijöiden mahdollisuutta muuttaa työn perässä sinne, missä työtä olisi tarjolla. Asuntorakentamista suurimmissa kasvukeskuksissa on kiihdytettävä, jotta kysyntä ja tarjonta olisivat paremmin tasapainossa. Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron korottaminen olisi yksi keino, STTK:n ekonomisti Antti Koskela sanoo.  Kyselyssä 28 prosenttia tuntee pelkoa asuntonsa myydyksi saamisesta ja 41 pelkää asuntonsa arvon laskua.

– Kansantaloudellisesti on kestämätöntä, että merkittävä osa työvoimasta on asumisen takia lukittu kasvavien työmarkkinoiden ulkopuolelle. Muuttotappioalueilta pois lähtemisen tueksi on tarpeen selvittää vanhasta asunnosta luopumisen tukemista, Koskela kertoo.
STTK:n mielestä kaupungistumisen ja kaupunkipolitiikan käsitteet ovat osin harhaanjohtavia. Vain muutaman suuren kasvukeskuksen kasvuvauhti on nopeaa, mutta merkittävä osa kaupungeiksi määritellyistä kunnista menettää jatkuvasti asukkaita.
– Keskikokoisten kaupunkien ja maakuntakeskusten ”pitovoimasta” on välttämätöntä huolehtia, jotta elinvoimaisia kasvukeskuksia on riittävästi. Suomi ei pärjää, jos pohjoisin kasvava alue on Tampere, Koskela huomauttaa.

Asuntomarkkinoilla on sukupolvikuilu

Rakennusteollisuuden tämän vuoden kevään kyselyn mukaan nuorista selvä enemmistö (94 prosenttia) haluaa asua omistusasunnossa. Asuntojen hinnannousu ja lainansaannin vaikeutuminen vievät kuitenkin tätä tavoitetta jatkuvasti kauemmaksi. Ensiasunnon ostajien keski-ikä on noussut 2010-luvun aikana merkittävästi. Samalla ensiasunnon ostajien lukumäärä on pudonnut lähes 40 prosenttia.
– Asuntomarkkinoilla on sukupolvikuilu. Nuorten kyky päästä kiinni ensiasuntoon on ratkaisevasti aiempia sukupolvia heikompi. Tämä vaikuttaa elämän eri osa-alueiden vakiintumisen viivästymiseen ja sitä kautta esimerkiksi syntyvyyteen, Koskela korostaa.
STTK julkaisi tänään asuntopoliittisen ohjelman, jossa esitetään ratkaisuja asumisen, asumiskustannusten ja työvoiman liikkuvuuden haasteisiin. Samalla STTK julkaisi kyselyn asumisesta. Kyselyyn vastasi tänä syksynä 2 010 henkilöä ympäri Suomen ja se käsittelee kokemuksia eri asumismuodoista, muuttamisesta ja asumiskustannuksista.
Lisätiedot: STTK:n ekonomisti Antti Koskela, puhelin 044 543 9838.

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.
Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.
Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tutustu monipuolisiin palveluihimme ja toimintaamme

Syyskokouksessa Oulussa YSTEAn hallitukseen valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Raija Similä Oulusta sekä erovuoroisten tilalle uudet jäsenet.

Toimihenkilöliitto ERTOn mielestä hallituksen ajaman irtisanomislain perustelut eivät toimi. Lisäksi hallituksen esittämä karenssin lyhentäminen on ongelmallinen. ERTO ehdottaakin, että koko karenssijärjestelmä uudistetaan.

Tiedote 31.10.2019 Asumiskustannusten voimakas nousu Suomen suurimmissa kaupungeissa estää työvoiman liikkuvuutta yhä selvemmin. Esimerkiksi Helsingin vapaarahoitteisten asuntojen neliöhinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2005 - 2018 yli 70 prosenttia, kun samassa ajassa ansiotaso nousi alle 40 ja ylei...