Viime aikoina Veikkaus on noussut päivittäisiin uutisiin. Lapin Kansa vaati
jo Veikkauksen monopolin purkamista. Myös monet politiikot ovat ottaneet kantaa asiaan. Erittäin huolestuneita he ovat olleet rahapelien aiheuttamista haitoista. Ne ovat lisääntyneet samalla kun automaattipelien myynti on kasvanut.

Itse kuulun siihen sukupolveen, jolloin Raha-automaattiyhdistyksen toiminnassa oli mukana sosiaalipolitiikkoja ja järjestöjen edustajia. Sosiaali-ja terveysjärjestöt toimivat pitkälti Ray:n tuen varassa ja joka vuosi jännitettiin Ray:n päätöksiä. Veikkaus ja Ray yhdistyivät ja niin muuttui Veikkauskin. Katsastin Veikkauksen johdon kokoonpanoa. Enää siellä ei ole sosiaalipolitiikkoja, eikä järjestöjen edustajia. Voisiko sanoa, että nykyisin johto haiskahtaa rahasta huolta pitäviltä.

Ministeri Paatero, joka vastaa Veikkauksesta valtion omistajaohjauksen puitteissa, kertoi kirjastokiertueella, että onneksi on olemassa jakolaki, joka määrittelee Veikkauksen tuoton jakosuhteen. Hallitusohjelmassa on, että Veikkauksen monopoli säilyy ja rahoitus säilyy 1,1 miljardissa. Uuden arpajaislain valmistelu alkaa piakkoin, jossa nykyisiin epäkohtiin puututaan.
Tulevassa peliautomaattien tuotto vähenee, koska automaateille vaaditaan kirjautuminen. Valtio on kuitenkin valmistautunut täydentämään avustuksia kolmannelle sektorille. Syrjäytyminen on suurin uhka Suomessa. Ministeri Paaterolla on myös käytännön kokemusta aiemmin päihdetyön ohjaajana Kotkassa.

Aiemmin urheiluministerinä toiminut Paavo Arhinmäki kirjoittaa, että monopolia ovat purkamassa he, joilla on yhteyksiä kansainvälisiin pelifirmoihin. Hän toimii nykyään Veikkauksen hallintoneuvostossa. Hänen mukaansa nykyinen monopolijärjestelmä luo yhteiskunnalle paremman tuoton ja pelihaittoja pystytään paremmin hoitamaan. Samaa mieltä on Reumaliiton valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov, joka sanoi, ettei monopolin purkaminen ratkaise mitään.

Koko juttu ryöpsähti liikkeelle Veikkauksen mainoksesta, jossa pelejä verrattiin kahvinjuontiin. Asian nosti esille myös pääministeri Antti Rinne, joka kertoi, ettei Veikkauksen monopoli ole itsestäänselvyys. Jos aiemmin monet alalla toimivat ovat esittäneet siirtymistä Ruotsin malliin, jolloin rahapelit tuotetaan lisensseillä. Heidän mukaansa nykyisin nettipelaaminen on ohittanut perinteisen pelaamisen ja netti ei tunne kansallisia rajoja. Valtio saa tuottonsa myymällä lisenssejä.

Kolmannen sektorin järjestöille kysymys on tärkeä. Se on tärkeä myös monille YSTEAn jäsenille. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnoista yhä monia tuetaan STEA:n varoin. Myös urheiluseurat ja kattojärjestöt saavat tukea Veikkaukselta. Jos siirrytään lisensseillä tapahtuvaan toimintaan, säilyykö taloudellinen tuki? Onko valtiolla voimaa kerätä maksut ulkomaisilta pelifirmoilta? Kenelle jää peliongelmaisten hoito ja miten voidaan pelaamista rajoittaa?

Seisoimme Claes Anderssonin kanssa peliautomaateilla vierekkäin. Minä pelasin Emmaa, hän Kenoa. Kun minulle oli kertynyt voittoa hieman, tokaisin hänelle: Pitäisikö lopettaa? johon Claes: ”Pitäisi, pitäisi” ja jatkoi pelaamista. Muisto edesmenneestä kolmannen sektorin puurtajasta.

Leo Turunen

Tutustu monipuolisiin palveluihimme ja toimintaamme

Syyskokouksessa Oulussa YSTEAn hallitukseen valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Raija Similä Oulusta sekä erovuoroisten tilalle uudet jäsenet.

Toimihenkilöliitto ERTOn mielestä hallituksen ajaman irtisanomislain perustelut eivät toimi. Lisäksi hallituksen esittämä karenssin lyhentäminen on ongelmallinen. ERTO ehdottaakin, että koko karenssijärjestelmä uudistetaan.

Työntekijän henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta säädetään laissa yksityisyyden suojasta työelämässä. Lakia on muutettu vuonna 2019 vastaamaan paremmin EU:n tietosuoja-asetuksen määräyksiä. Laki sisältää säädökset koskien työntekijöiden valvontaa, työnantajan oikeutta avata viestejä työnte...